Ruotsinpyhtään
Ruukki rakennukset ja nähtävyydet
Alueen
historia
Vuonna
1743 Turun rauhassa Venäjän ja Suomen raja
siirrettiin kulkemaan Kymijoen läntisimpään
haaraan. Ruotsin puolelle jääneestä
Pyhtään kunnan osasta tuli Ruotsinpyhtää,
Svenska Pyttis. Ruotsinkielinen nimi muuttui myöhemmin
vielä Strömforsiksi. Ruotsinpyhtää
on pieni kunta Uudenmaan ja kymenlaakson rajalla noin
sata kilometriä Helsingistä itään
päin. Kunta kuuluu niukasti Itä-Uusimaahan
ja asukkaita siellä on noin kolmisen tuhatta.
Ruotsinpyhtää on viehättävä
kylä aika laajalle alueelle sijoittuneena.
Kunnan alueella matkailun sesonkiaika on kesällä.
Silloin kirkko ja pienet taiteilijapajat ja museot
ovat turisteille avoinna. Turisteja vierailee kunnassa
yllättävän paljon ja eripuolilta Suomea
niin kuin ulkomailtakin aina Ruotsista Australiaan
asti.
Vuonna 1990 Ruotsinpyhtäälle perustettiin
Ruukkialue Oy pitämään huolta ja edistämään
kunnassa olevia museoita ja muuta turismitoimintaa.
Kunnassa on myös pari vuotta sitten valmistunut
vaellusreitti nimeltä Kukuljärven reitti,
jota voi kaikki halukkaat vapaasti lähteä
vaeltamaan. Lisäksi Ruotsinpyhtään
ja Ahvenkosken rajalla sijaitsee Savukosken silta,
joka on nykyisin museosiltana.
Kuvia
Kuvia
ruukkialueesta 1
Kuvia
ruukkialueesta 2
Krouvinmäki
Vanha
savitalo on Suomen ainoa jäljellä oleva
savitalo. Se valmistui vuonna 1805. Nykyisin rakennuksessa
toimii Ruotsinpyhtään Ruukkialue Oy:n toimisto.
Savitalo muutettiin majoituspaikaksi vuonna 1990,
kun Ruukkialuetta alettiin kehittämään.
Kirkko
Turun
rauhassa 1743 Pyhtään kunnan jakautuessa
Ruotsi-Suomelle ja Venäjälle, jäi Ruotsinpyhtään
kunta ilman kirkkoa, kun kunnan entinen kirkko jäi
Venäjän puolelle. Työt uuden kirkon
rakentamiseksi aloitettiin samantien ja kirkko valmistui
lopulta vuonna 1772. Historiansa aikana kirkko on
kuitenkin ehtinyt kerran palaa ja sittemmin se rakennettiin
uudelleen samaan paikkaan, jolloin kirkko sai uuden
nykyisen muotonsa. Erikoinen kahdeksan kulmainen ristikirkko
on melko harvinainen täällä Suomessa.
Kirkon valmistuttua kunta piti kilpailun alttaritaulun
tekemisestä ja voittajaksi valittiin kaikkein
halvin tarjousvaihtoehto. Alttaritaulun nimeltä
ylösnousemus maalasi tunnettu Suomalainen taidemaalari
Helene Schjerfbeck, joka oli vielä alttaritaulun
tekemisen aikoihin nuori ja tuntematon. Tuo ylösnousemus-alttaritaulu
jäi myös Schjerfbeckin ainoaksi alttaritauluksi
ja nykyisin Ruotsinpyhtään kirkko on hyvin
tunnettu ainutlaatuisesta aarteestaan.
Kirkon upeat kattokruunut on tuotu Berliinistä
ja kirkon seinällä on paikallisten naisten
tekemä kaunis vihkiryijy. Näitä kirkon
ainutlaatuisia nähtävyyksiä voi käydä
kesäkuukausina vapaasti katselemassa sillä
kirkko toimii tiekirkkona, ja pitää oviaan
auki joka päivä kesäkuusta elokuuhun
asti.3. Ylä- ja alapaja (Sepän rakennus)Vuonna
1786 rakennetussa Yläpajassa toimii nykyisin
museo, jossa on mahdollista nähdä vanhanmallin
mukainen vesikäyttöinen vasara. Alapajassa
sijaitsee Ruukin vanha rautavasara, joka ei toki ole
enää käytössä. Alapajassa
on myös näytillä seppien töitä
vanhoilta ajoilta sekä Pässiksi kutsuttu
veturi, joka aikoinaan kuljetti Ruukin tuotteita Kylästä
Ahvenkoskelle, josta ne sitten lähtivät
jatkamaan matkaansa maailmalle. Alapajan tiloissa
toisessa päädyssä toimii myös
Pajakahvila, josta turistit voivat kesäisin ostaa
virvokkeita ja pientä purtavaa.4. PäärakennusPäärakennus,
joka valmistui vuonna 1892, rakennettiin edellisen
tilalle. Virginia Af Forsellessin aikakautena. Nykyisin
tila on Lexel Electric Oy:n hallinnassa, eikä
vapaata pääsyä sisätiloihin ole
edes kesällä. Kuvankaunista rakennusta toki
ihailee mielellään vain ulkoakin päin.
Rakennus on ollut myös mukana televisio ohjelmassa
nimeltä Vihreän kullan maa, ja rakennusta
kutsutaan joskus myös tuolla samaisella nimellä.
Saha
ja Mylly
1768-vuonna rakennettiin rautaruukin alueelle saha-
ja myllyrakennukset. Saha-rakennukseen ei ole keksitty
mitään toimintaa vaan se on nykyisin tyhjillään.
Vanha Mylly-rakennus on sen sijaan toiminut jo pitkään
ravintolana. Sen suurin sesonkiaika on tietenkin kesällä,
kun turisteja liikkuu alueella. Talvisin ravintolan
aukiolo-ajat ovat suppeammat ja onkin parempi etukäteen
varmistaa onko paikka mahdollisesti avoinna. Ravintolalla
on ollut useampikin vetäjä ja nimi, mutta
nykyisin se toimii nimellä Ravintola Ruukin Mylly.
Palotorni
Palotornista
tehtiin ennen palohälytykset ja autot ottivat
vetensä vieressä olevasta joesta. Nykyään
tiloissa on paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten
viehättäviä pikkuputiikkeja, jotka
ovat kesäkuukausina avoinna. Myytävät
tuotteet valmistuvat taiteilijoiden omissa tiloissaan
talven aikana.
Talli-
ja navettarakennus
Vanhat
talli- ja navettarakennukset sijaitsevat päärakennuksen
vieressä olevalla tallinmäellä. Nykyisin
talli-rakennus toimii paikallisen savitaiteilijan
yritystilana. Hän tekee upeita saviastioita ja
pitää paikanpäällä myös
kauppaa auki kesäisin. Tallinvintille jää
sopiva tila pitää erilaisia näyttelyitä.
Kunta järjestää mm. taidemaalauksien,
sepän töiden ym. näyttelyitä joka
kesä. Ja siellä niitä voi vapaasti
käydä katsomassa. Navetta-rakennuksessa
työskentelee nykyisin korutaiteilija ja suurina
pyhinä myös kalakauppa tarjoaa kyläläisille
tuoretta kalaa.
Lutikkalinna
ja Sahamäen asuinrakennukset
Vuonna
1824 valmistunut Lutikkalinna toimi aikoinaan pehtoorin
auntona ja nykyisin tavallisena asuinrakennuksena,
joten rakennusta on mahdollista ihailla vain ulkoapäin.
Lutikkalinnan lisäksi niin kutsutulla sahanmäellä
on 1700-luvulla valmistuneita asuinrakennuksia, jotka
ovat kunnassa sijaitsevan Lexel Electric Oy:n hallinnassa.
Sahanmäen rakennuksia, Armonlinnaa, Fatihuusia
ja Kuppihuusia, on myös mahdollista ihastella
vain ulkoapäin, sillä niissä asuu yrityksen
työntekijöitä vuokralla. Ne ovat kuitenkin
näkemisen arvoisia punaisena taloröykkiönä,
joka huokuu vanhan ajan tunnelmaa.
Vaasanlinna
Vuonna
1806 valmistunut Vaasanlinnaksi kutsuttu rakennus
toimi aikoinaan panimona ja polttimona. Rakennus peruskorjattiin
vuonna 1947 ja se toimii nykyisin taitelijan kotina,
jossa on myös mahdollisuus vierailla taidenäyttelyssä.
Se on auki lähes koko kesän ajan, mutta
myös talvisin. Tosin taiteilijan omana kotina,
näyttely on auki vain silloin, kun itse taiteilija
on kotona.
Kukuljärven
reitti
Ruotsinpyhtään kunnan ?rakennuttama? kukuljärven
reitti on vaellusreitti, joka valmistui vuonna 2001.
Se sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Ahvenkosken
alueella, lähinnä metsämailla. Vaellusreitti
on noin kahdeksan kilometriä pitkä. Reitin
varrella näkee kaikenlaisia maaston piirteitä
suosta, kallioisiin rinteisiin ja eräjärveen.
Myös tavanomaista peltomaisemaa pääsee
matkan varrella ihastelemaan.
Kukuljärven reitti on hyvä kuntoilupolku,
jota käyttävät monet muutkin kuin vain
oman kylän asukkaat. Kukuljärven koillisrannalle
on muutama vuosi sitten rakennettu laavu, jossa voi
hengähtää ja syödä eväitään.
Laavulla on grillipaikka ja roskis jätteitä
varten.
Aivan vaellusreitin alkupäässä voi
ihailla myös Kymijoen maisemista, kun polku kulkee
kymijoen reunaa pitkin. Reitti on merkitty opastein,
joten maastoa sen suuremmin tuntematta on mahdollista
kulkea koko matka läpi.
Muista luonnossa:
* Älä heitä roskia maahan
* Metsä on eläimien koti
* Vältä maastopaloa, älä heitä
tupakantumppeja maastoon
* Laavulta löydät roskiksen ja nuotiopaikan
Kukuljärven
vaellusreitin www-sivut
Kuvia
Kukuljärven vaellusreitiltä
Savukosken
silta
Savukoskensilta
sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Pyhtään
rajalla, Ahvenkoskella. Alkujaan jo 1300-luvulla tuota
siltaa pitkin kulki Suuri Rantatie Turun ja Viipurin
välillä. Silta on säilynyt hyvin ja
se on nykyään museosilta. Kymijoessa menee
Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajapyykki
ja siltaa pitkin raja on mahdollista ylittää,
tosin vain kävelemällä tai pyöräilemällä
sillä autolla siltaa ei saa ylittää.
Pyhtään puolella rannalla on myös levähdysalue,
missä on mahdollisuus vaikka paistaa makkaraa
tai laittaa muita omia eväitä, mahdollista
on myös pystyttää teltta ja jäädä
yön yli paikalleen ihailemaan kymijoen maisemia.
|